Luonnon veistos 2015
Raportti päivästä 1, lauantai 29. elokuuta
Tänä vuonna mukana on 8 kuurosokeaa - 5 norjalaista ja 3 ruotsalaista sekä henkilökuntaa ja saattajia. Tänä vuonna meillä on kaksi täysin uutta kurssilaista, joilla on uusi henkilökunta - joten tutustuminen on luultavasti miellyttävää. Kun kaikki ovat mukana, meitä on 40 isäntineen ja kokkeineen.
Aamiaisen jälkeen kurssin isäntä Kari Fretheim toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli heidät. Yksi osallistuja on ollut mukana kaikki 16 vuotta. Sitten taiteilijat saivat puheenvuoron. Tänä vuonna mukana ovat Martin Mölholm, Peder Istad, Reidar Martin Steigen, Sara-Lo af Egenstam ja Joe Gibson. Kari Schjøll Brede, Aashild Klopan ja Kari Fretheim edustavat Eikholt:tä.
Meillä oli mukava muistotilaisuus Magnukselle. Hän kuoli aiemmin tänä vuonna. Kari Schjøll Brede luki kauniita sanoja hänestä.
Sitten oli aika lähteä ulos kauniiseen syyssäähän. Kaikki tapasivat "taikapuun" luona. Täällä Peder selitti, mitä tehtäviä tällä viikolla on. Päätehtävänä on: Monista pienistä kivistä muotoillaan kasvot ja nämä kivet kiinnitetään suureen kiveen. Ehkä sitä kutsutaan "kasvot", mutta luomme myös uuden polun, joka on raivattava oksista ja puista - sitten lisätään paljon soraa ja hiekkaa. Meidän on varmistettava, että tämä polku sopii myös pyörätuolin käyttäjille!
Tämänvuotisen puun sahaamisen jälkeen jotkut menivät suoraan sepän luo, jotkut alkoivat työstää kiviä tai raataa, mutta yhtäkkiä kello oli 1200, ja oli lounasaika.
Kello 13.00 oli taas aika lähteä töihin. Henkilökunta jaettiin kahteen ryhmään. Joe Gibson piti ammattimaisen esityksen molemmille ryhmille. Hän puhui siitä, miksi on tärkeää ja oikein, että kuurosokeilla on mielekästä toimintaa ja taidetta. Ne, jotka olivat vapaita, lähtivät kurssilaistensa kanssa jatkamaan toimintaa. Kaikki tulivat paikalle ja meillä oli hieno iltapäiväsessio.
Kahvin äärellä klo 1500 pidimme sitten yhteenvedon, jossa kuulimme, miten kaikki olivat nauttineet kurssin ensimmäisestä päivästä. Johtopäätös: Kaikki ovat hyvässä vauhdissa ja hyvillä mielin. Monet myös tunnistavat itsensä - heillä on sama mökki vuodesta toiseen, he tuntevat takomon tuoksun ja kahvipalon savun. Kari S. Brede tarkastelee päivän merkkejä. Tänään opettelimme puun merkit, puun sahaamisen, takomisen ja kiven, kottikärryn vierittämisen ja hiekan kaatamisen. Käytämme näitä merkkejä ja saamme huomenna uudet merkit.
Tämän illan päivällisen jälkeen järjestetään yhteinen kokoontuminen grillikodassa "tutustumisilta", jossa sytytetään nuotio, jaetaan havaintoja, ajatuksia ja hymyjä. Hymyt ovat tärkeitä. Meillä kaikilla tulee olemaan hieno, jännittävä ja inspiroiva viikko.
Tämä oli ensimmäinen osa tämän vuoden Naturskulptuurin luvusta - pysykää kuulolla Naturskulptuurin loppuviikon osalta - odotamme sitä innolla!
Raportti päivästä 2, sunnuntai 29. elokuuta
Lauantai-ilta Grillhusetissa oli mukava ja viihtyisä ilta, Grete tarjoili vohveleita ja kahvia/teetä/mehua, mutta kaikki väsyivät niin paljon - olimme koko päivän ulkona hienossa vuoristoilmassa ja 720 metriä merenpinnan yläpuolella. Joten kello 22.00 mennessä useimmat olivat jo palanneet hytteihinsä.
Kyllä! Heräsimme upeaan auringonpaisteeseen ja kauniiseen sunnuntaipäivään. Aamiainen oli syöty ja kaikki olivat valmiita uuteen ja jännittävään työpäivään.
Lauantai-ilta Grillhusetissa oli mukava ja viihtyisä ilta, Grete tarjoili vohveleita ja kahvia/teetä/mehua, mutta kaikki väsyivät niin paljon - olimme koko päivän ulkona hienossa vuoristoilmassa ja 720 metriä merenpinnan yläpuolella. Joten kello 22.00 mennessä useimmat olivat jo palanneet hytteihinsä.
Kyllä! Heräsimme upeaan auringonpaisteeseen ja kauniiseen sunnuntaipäivään. Aamiainen oli syöty ja kaikki olivat valmiita uuteen ja jännittävään työpäivään.
Raportti päivästä 3, maanantai 30/08
Taas yksi päivä auringonpaistetta ja hyvää säätä - olemme onnekkaita. Tänä päivänä jotkut matkustavat Rørosiin vaihtamaan maisemaa ja tutustumaan tähän kauniiseen paikkaan, mutta useimmat haluavat päästä ulos ja tehdä taidetta, jatkaa heinäntekoa tai olla aktiivisia.
Koska tänään iltapäivällä on juhlailta, söimme itsevoidellut lounaspaketit Trolltreetissä. Pakatut lounaat maistuvat hyvältä roihuavan nuotion ja nuotion savun kanssa.
Sen jälkeen taiteellinen toiminta pääsi taas vauhtiin - se jättää jälkensä - taideteokset alkavat muotoutua sekä kiveen että mieleen! Koska on juhlailta, lopetamme työt klo 1430 - ja tapaamme sitten klo 16.00 Grillhusetissa.
Ja millaiset juhlat siitä tulikin - Maximus Andebusta tuli viihdyttämään meitä kaikkia hienolla musiikilla, laululla ja soittamisen ilolla. He pitivät meille ensin konsertin ennen kuin Monika sanoi, että ruoka tarjoillaan.
Kun kaikki olivat syöneet hyvää ruokaa, Maximus lauloi ja soitti musiikkia - monet halusivat myös tanssia - mukava, turvallinen ja hyvä tunnelma. Ne, jotka eivät tanssineet, tunsivat tunnelman kosketuksen ja kosketuksen antaman rytmin kautta. Maximus kiitti meitä ja Kari, kurssi-isäntä, kiitti meitä ja ojensi lahjan siitä, että olimme viihdyttäneet meitä jälleen tänä vuonna. Heidän tapansa esittää soittamisen iloa antaa meille vahvan elämyksen. "Hattu" kiersi, sen verran, että ehkä kotimatkalla voisi ostaa jotain ...
Mutta kesken yhteislaulun Maximuksen Tina halusi viihdyttää meitä omalla laulullaan ja tanssillaan. Hän antoi kaikkensa - mikä rytmi, tanssi ja laulu tuolla tytöllä onkaan. Olimme hieman hämmentyneitä, mutta tajusimme nopeasti, että meidän oli pakko taputtaa ja "huutaa" hänen kanssaan. Kaksi laulua esitettiin. Spontaani minikonsertti oli hauska.
Ilta jatkui laulamalla ja rummuttamalla. Kurssilaiset pitivät rummutuksesta niin paljon, että jatkoimme sitä kello 22:een asti!
Tämä maanantai-illan juhla on loistava lisä kurssiviikkoon. Kokoontuminen tuo mukanaan monia mukavia tilanteita, joissa luodaan suhteita sekä kurssilaisten, seuralaisien että taiteilijoiden välille. Toivottavasti kaikki pääsevät nukkumaan, sillä huomenna on uusi päivä.
No, tämä oli jo maanantain luku - päivät kuluvat nopeasti teräksisessä säässä, paljon hymyjä ja naurua. Palataan huomenna luvulla neljä ja tiistaiksi.
Raportti päivästä 4, tiistai 01/09.
Heräsin tänäänkin auringonpaisteeseen ja hyvään säähän.
Tänään haluaisin kirjoittaa hieman siitä, miten taiteilijoiden ja kuurosokeiden ihmisten välistä yhteistyötä voidaan tarkkailla. Päivien aikana kurssilaiset ovat vierailleet eri työpisteissä ja tutustuneet erilaisiin materiaaleihin. Kivi, puu, villa, hiomakone ja paineilmavasara.
Kurssilainen on työskennellyt kiven kanssa ja hioo sitä. Istuu pyörätuolissa - tuntee taiteilija Martinin kosketuksen. Hänellä on kädessään paineilmavasarat, ja hän tuntee värähtelyn hänen kauttaan. Martin yrittää ottaa hänen kättään kädellään - hän pitää hänen kättään varovasti - jos hän haluaa vetää kädestä, hän voi tehdä niin. Tämä toistuu useita kertoja. On tärkeää ottaa aikaa. Myös hänen seuralaisensa ovat hänen ympärillään - joten he auttavat tulkitsemaan häntä Martinille. Jos hän haluaa tauon, pidetään pieni tauko, ennen kuin he aloittavat saman toimenpiteen. Jonkin ajan kuluttua huomaat, että hän pitää tästä paineilmavasaran kanssa. Mukavasta vuorovaikutuksesta tulee myös taidetta.
Sitten meillä on iso, tukeva kaveri. Hän tykkää useimmiten tehdä raskasta työtä, mutta tänään piti tehdä vuoraus ja istuintyynyt. Voi pojat, miten hän nautti tästä. Hän luultavasti piti sitä hieman outona, koska hän vain nauroi, kun hänen toverinsa joutuivat rullaamaan ja rullaamaan tätä yhteen veden ja vihreän saippuan kanssa. Tämä oli jotain uutta ja jännittävää tuntea/haistaa. Hän oli kanssamme - hän oli kärsivällinen - hän on helppo "lähteä kävelylle", kun hän tarvitsee henkistä taukoa, mutta tämä oli jotain, joka sai hänet rauhoittumaan. Hän tutustuu villaan/saippuaan/vesiin siten, että seuralaiset ottavat hänen kätensä, laittavat ne pöydälle ja johdattavat ne villaiselle istuintyynylle. Hän saa aina itse päättää, kuinka paljon hän haluaa tuntea ja osallistua. Hän on mukana koko prosessissa.
Sitten hän haluaa työskennellä kiven kanssa. Ensimmäistä kertaa hän lähti itse etsimään sopivaa työkappaletta. Paineilmavasara hoitaa homman. Tässä hän seisoo lähikontaktissa käsi/olkapää toverinsa kanssa - hän tuntee vasaran värinän. Hän hymyilee yhä ovelasti. Ok joutuu tekemään muutaman lyhyen "kävelykierroksen", mutta tänään hän haluaa tehdä taidetta.
Hän kantaa valmiin kiven veistoskiven luo. Taiteilija Peder auttaa asettamaan sen paikoilleen. Hän on ylpeä ja hyvin tyytyväinen.
Liity seuraamme myös seuraavassa luvussa
Raportti päivästä 5, keskiviikko 02/09.
Kyllä, nyt on kurssin viimeinen päivä ja Johnsgårdin luontoveistospäivien viimeinen luku.
Tänään oli päivä, jolloin kaikki veistokset asetettiin veistoskivelle. Kurssilaiset vievät itse, saattajan avustuksella, taideteoksensa veistospuistoon. Puistossa taiteilijat ovat valmiina auttamaan eri taideteosten paikalleen asettamisessa. Kun kivi on paikoillaan, kurssilainen voi tunnustella ja kosketella paikkaa, johon se on sijoitettu.
Kun tämä on tehty, kurssilaiset ja heidän seuralaisensa voivat kävellä veistospuiston ympäri tunnustellakseen, koskettaakseen ja tutkiakseen puistoa hieman omin päin.
Tämän päivän ohjelmassa on myös yhteinen yhteenveto viikosta, ja kaikkia kiitetään siitä, että he ovat olleet täällä tällä viikolla. Tämä tapahtuu tänään sisätiloissa olohuoneessa, koska sataa ja tuulee.
Kurssin isäntä johtaa Naturskulptur 2015 -tapahtuman päättäjäisiä. Hän kiittää Johnsgårdia siitä, että saimme jälleen kerran majoittua täällä, sekä kaikista hyvistä aterioista, ja antaa lahjan Jonakselle ja Monikalle. Myös Jan-Ole ja Grethe saavat tervehdyksen. Sitten hän antaa jokaiselle osallistujalle diplomin, kurssilaisen valokuvan ja muistokynän, jossa on kuvia kurssiviikolta. Ilman kurssilaisia ei olisi ollut kurssia!
Tänä vuonna palkitaan myös taiteilijoita - emme voi tehdä mitään ilman heitäkään. Aashild on tehnyt kangassaippuan, joka luovutetaan.
Kurssin isäntä kiittää lopuksi hienosta viikosta ja toivottaa kaikille turvallista kotimatkaa huomisaamun aamiaisen jälkeen.
Ja niin vain, luontoveistosviikko oli ohi vuoden 2015 osalta.